Kuopion kaupunginkirjasto täyttää 140 vuotta 13.3.2012. Kirjasto on käynyt läpi melkoisen myllerryksen olemassaolonsa aikana. Se perustettiin yksityisin varoin aatteellisen innostuksen vallassa etenkin rahvaalle. "Ehkä jokainen yhteistä parasta harrastava ja kansanvalistusta rakastava henkilö meidän kanssamme on yksimielinen siitä, että kirjallisuuden viljelemisen kautta rahvaan raakuus paremmin pakenee kuin ankarimmillakaan poliisiasetuksilla", kirjoitti pastori Granit Tapio-lehdessä 9.3.1872.
Kuopion kansankirjasto aloitti toimintansa 13.3.1872 "Ranettin kirkoksi" kutsutulla Kunnallishuoneella. Sen avaamisesta tiedotettiin Tapio-lehdessä 9.3.: "Tulevalla viikolla keskiviikkona klo 5 j.pp. avataan Kunnallishuoneella kirjasto kansalle. Kirjoja ja sanomalehtiä saapi lukusalissa maksutta lukea, vaan jos näitä tahtoo ken kotiinsa lainata, tulee aivan vähäinen hyyriraha maksettavaksi, jonka suuruus lainatessa määrätään."
Kirjastoa hoiti pastori Granitin poika ylioppilas Bruno Granit ilman palkkaa. Kirjasto pidettiin auki joka keskiviikko klo 5-7 ip.. Kirjastossa oli vain 238 kirjaa ja se sai niin suuren suosion, että kirjahyllyt tyhjenivät melkein kokonaan. Alkuinnostuksen jälkeen lainaus pikkuhiljaa laantui, niin että Tapio-lehden piti vähän väliä kehottaa kaupunkilaisia käyttämään hyväkseen kirjastoa. Hoitajaa oli myös vaikea löytää, koska kirjastonhoidosta ei maksettu palkkaa, niinpä kirjasto jouduttiin välistä sulkemaan useiksi kuukausiksi hoitajien puutteessa. Myöskään uusia kirjoja ei voinut hankkia varojen puutteen vuoksi.
Kirjasto alkoi olla uhattuna, ellei sen ylläpitoon saataisi julkisia varoja. Vuonna 1875 kaupunki otti vastatakseen yksityisillä varoilla perustetun kansankirjaston hoidosta ja ylläpidosta. Kirjaston ylläpito rahoitettiin kaupungin osuudella viinanpolttorahoista. Hallinnollisesti kirjasto liitettiin kansakoulun johtokunnan alaisuuteen ja kirjastonhoitajaksi valittiin kansakoulunopettaja August Kuokkanen. Samalla kirjasto siirrettiin tyttökansakoululle. Nyt kirjastoon voitiin ostaa uusia kirjojakin ja vuonna 1876 kirjastossa oli jo 360 nidettä. Tuona vuonna kirjastosta lainattiin 1305 kirjaa ja lainauskäyntejä oli 785. Samana vuonna alkoi myös lukusalitoiminta. Aluksi lukusali oli auki kahtena iltana viikossa. 1883 se oli auki jo 4 päivänä viikossa paitsi kesällä vain sunnuntaisin. Vuodesta 1890 lukusali oli auki jo joka päivä klo 9 ap. - 9 ip.
Kirjasto siirrettiin 1890 kaupungintalolle, lakkautetun ravintolan tiloihin. Tämä siirto herätti yleistä tyytyväisyyttä. "Ne huoneet, joissa ennen viina virtasi ja intohimot nousivat, ovat nyt muuttuneet siunauksen sijoiksi, hengen ravintopaikoiksi", kirjoitti Uusi Savo. 1890 lähtien kirjoja voitiin lainata 4 kertaa viikossa ja 1902 lähtien 5 kertaa viikossa, kesällä vain sunnuntaisin. Lainausmaksu oli 1 - 10 penniä/kirja ja myöhemmin 5 tai 10 penniä riippuen kirjan hinnasta ja koosta. Koko vuoden lainausmaksun sai 1 markalla ja vuodesta 1889 2 markalla. Kirjoja sai lainata enintään 3 kerrallaan ja lainausaika oli 4 viikkoa. Lainaussäännöissä sanottiin: "Kädet ja sormet on puhtaiksi pestävä ennen kuin kirja käteen otetaan. Älköön kirjaa väännettäkö niin että kannet tulevat vastakkain." Kirjat oli myös palautettava ajallaan, ja jos näin ei käynyt, huolimattomien lainaajien nimet saatettiin julkaista toimintakertomuksessa tai jopa sanomalehdessä.
Noista alkuajoista kirjasto on muuttunut ilmaiseksi peruspalveluksi, jota kaikki kansalaiset käyttävät. Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto on yksi Suomen suurimmista yleisistä kirjastoista ja se on osa koko maata kattavaa kirjastoverkkoa, joka on kaikkien käytettävissä kaukopalvelun välityksellä.
(lähde: Huttunen, Kaarina: Kuopion kaupunginkirjasto 1872–1972)
Marja Tiittanen-Savolainen